maanantai 24. elokuuta 2015

"Niin ovat toiset meistä lokkeja, jotka eivät ole mitään ilman valkoista laivaa..." (Toiset meistä: Pepe Willberg)


Kaunis kesäpäivä, luonto vielä  kaunis kukkaloistossaan, mutta hienoinen syksyn henki on ilmassa havaittavissa: viljapellot alkavat hiljalleen kellastua samoin kuin osa lehtipuista muuttaa väriään. Silti, kesä on vielä täällä...



Elämä ja aurinko-blogi hiljenee osaltani nyt tulevaksi viikoksi, koska olen alkuviikon koulutuksessa ja loppuviikon työmatkalla Scotlannissa (Glasgow, Edinburg). Käykää silti sivuilla, koska voin lähettää kuvia reissun päältä, jos satun onnistumaan kuvan/tekstin lähetyksessä...





Torstai 13.8 15

Ja taas kakkupäivä....




Ullan synttärit, vähän päälle 30 v. ja makoisaa vadelmakakkua kera Anu-papin ja ystävien. Ikimuistoisia hetkiä itse päivänsankarille ja meille kaikille:







Tiistaina 11.8 -15


Osapäiväryhmä aloitti ja pelimanni oli paikalla viihdyttämässä.  Melkoista ihmettelyä asiakkailta, joille V-M ei ollut ennestään tuttu: "miten voi noin taiturimaisesti soittaa kaksirivistä..." 





tiistai 11. elokuuta 2015

Viimein kesä ja kaffeet ulkona


Perjantai 7. 8 -15


Kivoja ihmisiä ja huikaisevia elämäntarinoita....monta aihetta lauluun...

Viikko meni taas nopeasti hyvässä seurassa. Tässä porukassa on todella hyvä meininki ja uusia kehitysideoita putkahtelee esiin päivittäin. Tätä sanoisin innostavaksi ja innovatiivikseksi työyhteisöksi, kaikkia kuunnellaan ja kaikki saavat tuoda ideansa julki, myös tietenkin asiakkaamme, koska juuri heitä vartenhan me täällä olemme ja työtä teemme.


Sosiokulttuurinen vanhustyö (joka on minulle erityisesti se ykkösasia ja jota haluan edistää ja kehittää kunnassamme enemmänkin) kantaa myös hedelmää: V-M Järvenpää ja  kaksirivinen on antanut hienoa esimerkkiä muille paikkakunnan kulttuurinharrastajille ja ainakin yksi trubaduuri Mahnalasta kitaroineen on lupautunut niinikään esiintymään klubillemme silloin tällöin. Hienoa, olen enemmän kuin tyytyväinen! Veikko Pentillä on ohjelmistossaan mm. Tapio Rautavaaran lauluja sekä kerrottavana monta mielenkiintoista tarinaa menneisyyden Hämeenkyröstä. Odotan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää...


Nykyisiä ja tuleviakin klubin esiintyjiä ajatellen mööbeliseerasin (siirsin huonekaluja) tänään klubimme ohjelmakammari/olohuoneessa niin, että sinne mahtuu tällä hetkellä noin 20 kuulijaa, lisäksi pienellä sovittelulla voisi saada vielä 5 tuolia lisää. Ainakin V-M on sitä mieltä, että paikka on nyt hyvä, akustiikka kohdillaan, tilassa helppo soittaa, kuulijat tarpeeksi lähellä ja tunnelma sopivasti intiimi ja "klubimainen". Tervetuloa ohjelmatuokioihin myös KMK.n asukkaat. Mukaan mahtuu muutamia kerrallaan ainakin maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo. 12.30 - 13.30. 


Kuuntele täältä "Lauluni aiheet":

https://www.youtube.com/watch?v=Ilj0Ay3dYEc


"Sua muistin jääkukkasin":

https://www.youtube.com/watch?v=lqIQYkm3j1s  


------------------------------------------------------------------------------


Tiistaina 4.8 -15


Taas valmistui yksi nojatuolin matto, Elvi on ahkera virkkaaja....

Viikko alkanut jälleen vauhdikkaasti ja mukavaa, että säätilakin muuttui aurinkoisemmaksi. Tosin emme häiriinny sateesta emmekä tuulesta, mutta kirkas taivas ja auringonpaiste on toki aina kesällä paikallaan.


Olemme asiakkaiden kanssa pohtineet varsin mielenkiintoisia juttuja. Viime viikolla erään ryhmän kanssa kerrottiin kummitusjuttuja, selittämättömiä tapauksia menneisyydestä, joille tarinoille kuitenkin löytyi aina lopulta "järjellinen" selitys. 


Pohdimme myös, miten ihmisen muisti ja muistaminen on ihmeellinen juttu kuten myös muistamattomuus. Olen keskustellut useankin muistisairaan kanssa, joidenka sairaus on vielä siinä vaiheessa, että itse ymmärtää olevansa muistisairas: "On kuin harhailisi jossain aivan oudossa paikassa ja vastaan tulee ainoastaan outoja ihmisiä....



Musiikilla ja laulamisella on tervehdyttävä vaikutus erityisesti muistisairauksista kärsiville. Vaikka moni muu asia saattaa olla täysin unohtunut, jotkut laulun sanat eivät: "tämän minä kyllä muistan... Musiikin tervehdyttävä vaikutus ikäihmisten hoivassa on erityinen, yhä uudelleen hämmästyn asioita ja muistoja, joita musiikki tuo pintaan jopa vuosikymmenten takaisista kätköistä. 


Karjalan poikia....kyllä mie tämän polkan muistan, silloin nuorena Pyhäjärvel, mie olin kova tyttö tanssimaan... ...mut en mie ennää tanssi, vaik miten sirmakka sois...parempi vaan kuunnella ja muistella vanhaa Karjalaa tässä paikallaan....




Karjalan poikia:https://www.youtube.com/watch?v=B4VHVxAAxZk


--------------------------------------------------------------------------------------------------------
 










tiistai 4. elokuuta 2015

Lomalta paluuta ja loman odotusta


Keskiviikkona 29.7 -15




Viikko käynnistyi entiseen malliin, Johanna palasi lomalta ja Mia valmistautuu kohta alkavaan lomaansa. Ohessa kuvia alkuviikolta:





Kauan katsoi minua syvälle silmiin...




                                                  Kuinka kauan tässä rotanloukussa on oltava, kysyy Hannu




Ritva käy toisinaan halaamassa keskiviikkoryhmän miehet....ilmeestä päätellen tykätään kovasti


Seija on tyytyväinen kuntoilijoihin, jaksaa jaksaa...



Harva meistä on rautaa.... Oivalla rauta nousee kevyesti




--------------------------------------------------------


Perjantaina 24.7 -15



Kuusi vuosikymmentä kokemusta....katsos nyt, ota tästä kiinni ja kierrät tiukasti...



Viikko taas vierähtänyt nopsaan mukavassa seurassa. Hienoa myös huomata kävijätilastosta, että tätä blogiani luetaan ahkerasti. Juuri näin on tarkoituskin, kaikki kirjoitus on tarkoitettu luettavaksi. Palaute on ollut erittäin positiivista. Lämmin kiitos kaikille!


Tässä työssä tulee usein pohtineeksi tämän ohikiitävän elämämme monimuotoisuutta, huikeita elämäntarinoita, joita kävelee joka aamu sisään päivätoiminnan ovesta: yksi rollaattorilla, toinen kävelykeppiin nojaten, joku pyörätuolilla, osa kävellen vielä omin voimin. Asiakkaat tulevat ja tuovat mukanaan historiansa, elämänkokemuksensa, ajatuksensa, yksinäisyytensä, erilaiset tunnetilat, fyysisen ja psyykkisen olotilansa... 


Meidän tärkein tehtävämme on ottaa asiakkaat vastaan iloisena, "onpas taas kiva nähdä", olla reilusti ihminen ihmiselle, olla silminä ja korvina, osattava lukea niitäkin viestejä, joihin ei ole olemassa sanoja, olla tukena juuri tässä hetkessä, sillä huomenna voi olla liian myöhäistä... Pyrimme, että asiakas lähtee päivän päätteeksi kotimatkalle hyvällä mielellä, monta hauskaa juttua ja kokemusta rikkaampana, koska viikko edessäpäin saattaa olla monelle taas niin kovin yksinäinen.... Kuvissa hetkiä tämän viikon varrelta:


Tätä lisää, kertoo rouvien ilmeet soffalla... V-M antaa erinomaista esimerkkiä uudenlaisesta sosiokulttuurisesta vanhustyöstä, jota voisi itsekukin tehdä oman osaamisensa puitteissa....


Hymyileviä kasvoja... Ajatuksissa oma nuoruus ja lavatanssit?



En mie tiiä tuosta tanssista...mutta tansikoot nyt jos huvittaa



..mut sie poika, soita surut pois... mie kyl kuuntelen


Kuuntele tästä Haitaritaivas: